#TranslakiNyt - YHTEISTYÖLLÄ YHDENVERTAISUUTTA JA OIKEUKSIEN TOTEUTUMISTA

JULKAISUSARJA, 1/2

“Sukupuolen vahvistaminen Suomessa, pitkäjänteisellä yhteistyöllä kehittyvänä”

TEKSTI: NBV/EBÄ:n aktivistit

 

“Emme ole vapaita, ennen kuin kaikki ovat vapaita.”

 

Nykyinen translaki (2002/2003) ja sen ongelmakohtien korjaaminen ovat erittäin pitkiä prosesseja. Onnistumiset ja etenemisen on mahdollistanut eri toimijoiden ja yksittäisten aktiivisten kansalaisten yhteistyö. Joukko on moninainen, mutta tavoite yhdistää: Perus- ja ihmisoikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen.

NBV/EBÄ tukee translain uudistamista kokonaisuudessaan oikeudenmukaiseksi. Haluamme kiittää kaikkia tekijöitä arvokkaasta yhteistyöstä, julkaisemalla kaksiosaisen kirjoitussarjan. Sen otsakkeena on “Sukupuolen vahvistaminen Suomessa, pitkäjänteisellä yhteistyöllä kehittyvänä”. (Sukupuolen vahvistaminen tarkoittaa sukupuoleen viittaavien henkilötietojen korjaamista.)

Tässä ensimmäisessä osassa keskitymme ajankohtaiseen kysymykseen: translain uudistaminen vuonna 2021. Julkaisun lopussa on "Tietolähteitä", johon on koottu linkkeinä sanastoa ja tietoa sukupuolten moninaisuudesta ja sukupuolen korjauksesta.

Toisessa osassa taustoitamme laajemmin sukupuolen vahvistamista koskevan lainsäädännön kehittymistä Suomessa. Esittelemme myös järjestöjä ja vapaamuotoisia toimijoita, jotka pitkäjänteisellä yhteistyöllä kampanjoivat lainsäädännön uudistamiseksi.

Olemme erittäin kiitollisia esimerkinomaisesti valituille järjestöille:

Seta ry & Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

https://seta.fi/

https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/

Trasek ry

http://trasek.fi/

Trans ry & Oikeus olla -työryhmä

https://transry.fi/

https://transry.fi/oikeus-olla-kansalaisaloite/

Transfeminiinit ry

https://transfeminiinit.fi/wordpress/

Translasten ja -nuorten perheet ry

https://www.transperheet.fi/

Dreamwear Club DwC ry

https://www.dreamwearclub.net/

Kiitos myös Samuel Susilinna,

mm. Setan ja Trasekin hallituksissa toiminut pitkän linjan aktivisti

Näin kattavan kokonaisuuden julkaisemisen mahdollisti yhteistyö.

Toimijat osallistuivat sisällön tuottamiseen vastaamalla kommenttipyyntöömme, ja hyvin nopealla aikataululla. Nämä vastaukset ovat tekstissä lainausmerkeissä eikä lähdeviitettä mainita erikseen. Seta ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus ovat mukana tietolähteinä, tällä aikataululla kommentoiminen ei ollut mahdollista.

 

KUVA: Ani

 

Oikeus sukupuoli-identiteetin mukaiseen elämään on ihmisoikeuskysymys. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle. Näiden oikeuksien toteutumisen turvaaminen on poliittisten päättäjien vastuulla ja tehtävänä. Translain uudistaminen onkin kirjattu hallitusohjelmaan, mutta syystä tai toisesta työ ei näytä etenevän julkisesti ilmoitetussa aikataulussa.

 “Lakiuudistuksessa on kyse jokaisen transihmisen oikeuksista, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta.” Trans ry, Oikeus olla -työryhmä

 “Päättäjienkin soisi näkevän, että toteutuessaan uudistunut translaki takaa sukupuolivähemmistöille yhtäläiset oikeudet tulla nähdyksi omina itsenään ja sen vaikutukset vähemmistöön kuuluvien kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ovat mittavat.” Timja Shemeikka, Trasek ry (puheenjohtaja)

“Transihmiset tiesivät jo translain tullessa kuvioihin v. 2002, että voimaan tullut laki ei yksinkertaisesti riitä täyttämään transihmisten perus- ja ihmisoikeuksia.” Panda Eriksson,Trans ry (puheenjohtaja)

(https://pandaeriksson.com/2021/04/11/pieni-tervehdys-puheenjohtajalta/) 

 

KANSALAISALOITTEEN MERKITYKSESTÄ JA YHTEISTYÖN VAIKUTTAVUUDESTA

“Translain uudistamista on odotettu käytännössä sen voimaan astumisesta, eli vuodesta 2003 asti. Koemme, että näiden kaikkien vuosien jälkeen lakiuudistus on hoidettava kerralla kunnolla ja niin, ettei pikku uudistuksen jälkeen lain parantelemiseksi tarvitse käyttää transyhteisön sekä ihmisoikeustoimijoiden voimavaroja taas määrittämättömän pitkään.” Trans ry, Oikeus olla -työryhmä

Trans Ry:n toimeenpanema (6.4.2021) kansalaisaloite "Oikeus olla" on yksi konkreettinen keino, miten kansalaiset voivat itse vaikuttaa lakimuutokseen.

 “Oikeus olla on kansalaisaloite, joka tähtää oikeudenmukaisemman translain saamiseen. Aloitteella tavoitellaan itsemääräämisoikeuteen perustuvaa translakia, joka kunnioittaa lasten oikeuksia ja Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia” 

(https://transry.fi/oikeus-olla-kansalaisaloite/).

“Oikeus olla -kansalaisaloite on tarpeellinen ja sille on tilausta, sillä hallitusohjelmaan kirjattu translakiuudistus on huomattavan puutteellinen eikä se korjaa transihmisiin kohdistuvia ihmisoikeusrikkomuksia tyydyttävästi. Esitämme kansalaisaloitteessa useita vaatimuksia translain parantamiseksi, joita hallituksen alustavaan suunnitelmaan ei ole kirjattu lainkaan.” Trans ry, Oikeus olla -työryhmä

 Yle uutisoi (https://yle.fi/uutiset/3-11873108) 7.4.2021  otsikolla:

“Kansalaisaloite translain uudistamisesta keräsi 50 000 kannattajaa vauhdilla – "Emme osanneet edes unelmoida, että saavuttaisimme tämän määrän näin nopeasti", aloitteentekijä iloitsee”

“Koronapandemian aalloista elpyminen on viivästyttänyt suuresti alkuperäisen uudistuksen käsittelyä, ja on pelätty, jääkö se kokonaan huomiotta. Aloitteen saama ennätysnopea kannatus kertoo, että transyhteisö liittolaisineen on huolissaan, jatkaako Suomen valtio sen omien kansalaisten ihmisoikeuksien rikkomista.”

Timja Shemeikka, Trasek ry (puheenjohtaja)

“Se, että kansalaisaloite ylsi vaadittavaan 50 000 kannatusallekirjoitukseen alle kahdessa vuorokaudessa kertoo, että Suomen kansalaiset ymmärtävät laajasti nykyisen translain vakavat puutteet ja ovat huolissaan hallitusohjelman mukaisen translakiuudistuksen etenemisen kohtuuttomasta hitaudesta.”

Anukatariina Saloheimo, Dreamwear Club DwC ry (puheenjohtaja)

“Tässä näkyy mielestäni todella hyvin se, miten aiemmat translakikampanjat ovat onnistuneet! Niiden tavoitehan oli lisätä tietoisuutta nykyisen lain epäkohdista ja transihmisten tilanteesta, jotta kansalaisaloitteen tullessa ajankohtaiseksi ihmiset tietäisivät, mistä on kyse ja olisivat kiinnostuneita  allekirjoittamaan.”

Samuel Susilinna, mm. Setan ja Trasekin hallituksissa toiminut pitkän linjan aktivisti

(https://www.facebook.com/100007753779052/posts/2893051014296663) 

Julkaisussa kiteytetään onnistuneen aktivismin ydin sekä esitellään aiempia translaki-kampanjoita ja niiden järjestötoimijoita.

“Se että nyt saavutettiin vaadittu allekirjoitusmäärä vain vajaassa kahdessa vuorokaudessa osoittaa sen, että monet kampanjat ja julkisuudessa käydyt translain uudistusta vaativat keskustelut, joihin monet toimijat ovat aktiivisesti osallistuneet, ovat osaltansa luoneet myönteisempää ilmapiiriä. Tällöin nyt Trans ry:n hyvin laatima kansalaisaloite on myös helpommin monen sellaisen, jota asia ei varsinaisesti koske, tuettavissa.”

Tanja von Knorring, Transfeminiinit ry (puheenjohtaja)

 

“Oikeus olla” -kansalaisaloitteen voi edelleen allekirjoittaa ja jokainen tukija on merkityksellinen: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8320

Aloitetta tukevat järjestöt listataan aloitteen sivulla: https://transry.fi/tuemme-oikeus-olla-kansalaisaloitetta/

 Kansalaisaloitteiden vaikuttavuus on todellista.

"Oikeus olla" keräsi eduskunnan käsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta alle kahdessa vuorokaudessa, ja “Tahdon2013” eteni vuonna 2017 voimaan tulleeseen tasa-arvoiseen avioliittolakiin (https://seta.fi/ihmisoikeudet/sateenkaarihistoria-suomessa/).

“Kansalaisaloitteen tuoma tuki antaa tarpeelliselle lakimuutokselle sekä vauhtia että suuntaa. Tähän mennessä on ilmennyt, että kansanedustajien ymmärrys näistä asioista ei ole ollut aina paras mahdollinen. Toivon mukaan käsitykset selkeytyvät lakialoitteen käsittelyn aikana.”

Anukatariina Saloheimo, Dreamwear Club DwC ry (puheenjohtaja)

 Eri toimijoiden yhteistyö on se, mikä mahdollistaa vaikuttavan lopputuloksen.

“Toivon hartaasti, että jokainen yhdistys ja taho, joka on aiemmin nostanut transaiheisia kysymyksiä toiminnassaan esiin auttaa yhteisöä kantamaan tämä loppuun asti.” Panda Eriksson, Trans ry (puheenjohtaja)

(https://pandaeriksson.com/2021/04/11/pieni-tervehdys-puheenjohtajalta/)

 

SUKUPUOLEN VAHVISTAMISESTA KOSKIEN ALAIKÄISIÄ JA EI-BINÄÄRISIÄ, JOILLE NYKYLAINSÄÄDÄNTÖ EI SITÄ MAHDOLLISTA 

Alaikäisten mahdollisuudesta sukupuolen vahvistamiseen väitellään kiivaastikin, mutta perusteluissa vedotaan muuhunkin kuin paikkansa pitävään tietoon.

Viimeisimpiä suomalaisia asiantuntijanäkemyksiä on esimerkiksi Lapsiasiavaltuutetun lakimiehen haastattelussa Kehrääjän julkaisemana 19.3.2021, alaotsikkona “Alaikäisille tulisi saada mahdollisuus sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen”.

“Vahteran mukaan on lapsen oikeuksien kannalta ongelmallista, että oikeudellisen sukupuolen korjaaminen ei ole Suomessa mahdollista alaikäisille. Vahtera huomauttaa myös, että pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa ei ole myöskään turvattu alaikäisten oikeutta juridisen sukupuolensa korjaamiseen, vaikka Suomi on ‘saanut toistuvasti huomautuksia liittyen keinotekoisiin ikärajoihin’.”

(https://kehraaja.com/kyseenalaista-monella-tapaa-transpolien-toimintatavat-eivat-lapsen-oikeuksien-mukaisia/)  

“Kansalaisaloite on luotu vastalauseeksi hallitusohjelmalle, jonka mukaan toimittaessa mm. translapsilta ja -nuorilta evättäisiin yhä oikeus itsemäärittelyyn ja juridisen sukupuolimerkinnän korjaamiseen. Alaikäisiltä transihmisiltä itsemäärittelyoikeuden epääminen on vastuutonta, eikä translakia voi uudistaa jättämällä heidät sen ulkopuolelle.” Trans ry, Oikeus olla -työryhmä

“Oikeus olla -kansalaisaloitteen tuoma paine on aloitteen lisäksi muistutus päättäjille, että translain tulee kuulla myös alaikäisiä.”

Timja Shemeikka, Trasek ry (puheenjohtaja)

“Sosiaali- ja terveysministeriön alainen viranomaistyöryhmä julkaisi 7.2.2020 raportin selvityksestään transsukupuolisia koskevan lainsäädännön uudistamistarpeista. Työryhmän mukaan voimassa oleva lainsäädäntö on vanhentunut ja nykyisten perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden vastainen. Työryhmä on tutkinut sukupuolen juridista vahvistamista myös lapsen oikeuksien kannalta ja toteaa itsemääräämisoikeuteen perustuvan sukupuolen juridisen vahvistamisen olevan Suomessa mahdollista 15-vuotiaasta alkaen.” (https://files.transry.fi/Oikeus_olla_kansalaisaloite.pdf , s. 6. Tekstinmuotoilu lisätty.)

Tämä olisi yhdenmukaista jatkoa kehittää alaikäisten mahdollisuutta korjata sukupuoleen viittaavia henkilötietojaan. Vuonna 2019 voimaan tullut uudistettu “Nimilaki” mm. löyhentää nimien sukupuolisidonnaisuutta sekä mahdollistaa itsenäisen nimen muuttamisen alkaen 15-vuotiaat, riippumatta huoltajan (tmv. laillinen edustaja) mielipiteestä (https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/sukupuoli/lait-ohjeet-ja-suositukset/nimen-muuttaminen/).

Vaatimusta alaikäisten sukupuolen vahvistamisesta perustellaan 75 järjestön allekirjoittamassa kannanotossa (julk. 22.10.2020, Seta ry) seuraavasti: 

“Sukupuolen vahvistamisen lykkääntyminen jopa vuosilla heikentää transnuorten hyvinvointia huomattavasti. Mahdollisuus saada oikean sukupuolen mukaiset henkilöpaperit viivytyksettä helpottaisi lukuisten transnuorten elämää, vähentäisi syrjintää ja parantaisi nuorten hyvinvointia.”

(https://files.transry.fi/Oikeus_olla_kansalaisaloite.pdf , s. 6-7.).

 Alaikäisten kohtaamia arkielämän haasteita tuodaan esiin Translasten ja -nuorten perheet ry:n julkaisemassa (31.3.2021) tallenteessa: https://fb.watch/4L-qd71wYU/.

“Puheenjohtajamme Milla Kissaniitty kertoo translasten ja -nuorten kohtaamista vaikeuksista, joita väärinsukupuolittaminen ja väärä sukupuolimerkintä aiheuttavat.” (https://www.facebook.com/transperheet/posts/2918814898385169)

 

KUVA: Hippu

 

Ei-binääristen ihmisten mahdollisuudesta sukupuolen vahvistamiseen

“Translain uudistaminen ei suoraan koske ei-binäärisiä ihmisiä.

Ensinnäkin tämänhetkinen lainsäädäntö mahdollistaa sukupuolimerkinnän ja henkilötunnuksen korjaamisen ainoastaan naisille ja miehille. Toiseksi näitä väestötietojärjestelmän henkilötietoihin liittyviä asioita säännellään eri laeissa, translaki määrittelee ainoastaan henkilötietojen korjaamisen edellytykset sekä hallinnollisen prosessin.

Kuitenkin translain uudistaminen on merkityksellistä myös ei-binäärisille.

Lakiteksti on kirjoitettava sellaisia ilmaisuja käyttäen, mitkä huomioivat sukupuolten moninaisuuden ja näin luovat periaatteellisen mahdollisuuden kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottamiselle.”

Hippu Helminen, NBV/EBÄ (koordinaattori)

“Miten aloite huomioi muunsukupuoliset? Miksei aloitteessa ehdoteta kolmatta sukupuolimerkintää?”

Aloitteen sivulla, Usein kysytyt kysymykset, vastataan:

“Esitetyssä uudistuksessa lain kohdat, joissa puhutaan sukupuolen vahvistamisesta “vastakkaiseen sukupuoleen” on kuitenkin korvattu sanoituksella “toiseen sukupuoleen.” Mikäli kolmas sukupuolimerkintä Suomeen saadaan, on sukupuolen vahvistamista koskeva lainsäädäntö valmis ottamaan vastaan sukupuolen vahvistamiset kolmanteen sukupuoleen sellaisenaan.”

(https://transry.fi/oikeus-olla-usein-kysytyt-kysymykset/)

Kysymykseen vastataan tiivistetysti myös FB-julkaisussa: https://www.facebook.com/OikeusOlla/posts/119416116889249

 

Transoikeuksien pitkäjänteinen edistäminen on vaikuttanut yleiseen yhteiskunnalliseen asenneilmapiiriin. Se, että niin moni kansalainen, järjestö ja muu toimija on asettunut tukemaan translain kokonaisuudistusta kertoo siitä, että yhdenvertaiset ihmisoikeudet halutaan voimaan lailla.

“Transihmisten oikeuksia ajavia järjestöjä on syntynyt yhä spesifimpiin tarpeisiin. Tästä syystä eri järjestöjen välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää kaikkien äänien kuulemiseksi ja verkostojen tiivistämiseksi. Moniäänisenä yhteisrintamana vapaaehtoisjärjestöjen vaikuttavuus on yksittäistä toimintaa laajempaa, ja tässä rintamassa oikeuksia transihmisille vaativat myös liittolaiset.

Tietoa ja avunantoa tulisi vaihtaa yli järjestörajojen yhteisen tavoitteen, ihmisoikeuksia kunnioittavan translain, saavuttamiseksi. Tavoite on yhteinen, jota muiden ihmisoikeuksia ajavien tahojen tulee tukea, vaikka sen laittaisi liikkeelle yksi taho; emme ole vapaita, ennen kuin kaikki ovat vapaita.”

Timja Shemeikka, Trasek ry (puheenjohtaja)

 

TIETOLÄHTEITÄ

Sanastoa & tietoa sukupuolten moninaisuus ja sukupuolen korjaus;

esimerkiksi Seta, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus ja Trasek

Seta

“Sateenkaarisanasto”

(päiv. 24.3.2021), https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/

Yhtenä nostona “muunsukupuoliset”, koska tietämys tästä teemasta vaikuttaa yleisesti ottaen vähäisemmältä.

“Muunsukupuolinen. Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin tämän jaon ulkopuolelta. Muunsukupuolisuus voi toimia kattokäsitteenä muillekin ei-binäärisille sukupuoli-identiteeteille, esimerkiksi gender fluid, gender queer ja sukupuoleton. Transgender-termiä käytettiin ennen muunsukupuolisuuden synonyymina. Englannin kielessä transgender viittaa transsukupuolisiin ihmisiin. Kaikki binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevat eivät koe termiä muunsukupuolinen sukupuoli-identiteetikseen.”

 

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus

“Sukupuolen moninaisuus ja lapset” (julk. 2019)

https://www.dropbox.com/s/vbgh55ewdwk40jl/Opas_varhaiskasvattajille2020%20p%C3%A4ivitetty%20verkkoon.pdf?dl=0

“Opas varhaiskasvatuksessa työskenteleville ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille moninaisten lasten ja heidän perheidensä kohtaamisesta. Opas auttaa myös ammattilaisia intersukupuolisen lapsen ja perheen sensitiivisessä huomioimisessa. Saatavilla painettuna.”

“Sukupuolen moninaisuus ja kehon kirjo -opas” (julk. 2021)

https://www.dropbox.com/s/iwyx054vp3qd17x/Sukupuolen_moninaisuus_2021.pdf?dl=0

“Perusteos, joka käsittelee sukupuolen ja kehojen moninaisuutta eri näkökulmista.”

Teemakokonaisuus “Sukupuoli”

https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/sukupuoli/

 

Trasek

“Käsitteitä” http://trasek.fi/perustietoa/kasitteita/

Nostoina translain uudistamiseen liittyvä keskeinen käsite “transsukupuolinen” sekä nimitys “trans”, jonka merkitys ymmärretään välillä väärin.

“Transsukupuolinen on henkilö, jonka sukupuoli ei vastaa hänelle syntymässä määritettyä sukupuolta. Useat transsukupuoliset tarvitsevat korjaushoitoja, jotta he voisivat elää paremmin omassa sukupuolessaan. Osa muunsukupuolisista käyttää myös itsestään termiä transsukupuolinen, koska he käyvät hyvin vastaavanlaisen korjausprosessin läpi.

Trans ei itsessään ole sukupuoli – transtaustaisen henkilön sukupuoli on yleensä ihan yksinkertaisesti mies, nainen tai muunsukupuolinen. Toisinaan käytetään termejä transsukupuolinen mies tai transmies kuvaaman miestä, joka on syntymässä määritelty naiseksi, tai termejä transsukupuolinen nainen tai transnainen kuvaaman naista, joka on syntymässä määritelty mieheksi. Näitä ei tule käyttää toisesta ihmisestä, joka ei julkisesti puhu omasta transtaustastaan, sillä ne paljastavat tämän taustan, mikä ei välttämättä ole henkilön tahdon mukaista.”

Teemakokonaisuus “Perustietoa”

http://trasek.fi/perustietoa/

“Sukupuolen vahvistaminen”

http://trasek.fi/perustietoa/sukupuolenkorjaus/sukupuolen-vahvistaminen/

“Lait”

http://trasek.fi/aineistot/lait/

Sukupuolen vahvistamisen lainsäädäntö Suomessa, sekä vertailuna muista maista Tanska ja Malta.